Tänään tein kakun valmiiksi huomista varten. Tämä matkaa saajalleen anopin mukana aiemmin postaamani flyygelin kanssa. En halunnut laittaa tähän kakkuun pinnalle marsipaania, koska kakku olisi joutunut seisomaan niin kauan ennen päätymistään kahvipöytään. Pelkäsin, että kakku olisi ollut pelkkää kuprua odottelun jälkeen. Päädyin lopulta kokeilemaan vanhan ajan pitsikakkua! Ohjetta lunttasin Pienen kakkupuodin blogista.

Pohjan tein omalla hyväksi havaitulla ohjeella, en siis ohjeen mukaan. Täytteenä alkuperäisen ohjeen mukainen seos ihanan kirpsakasta sitruunakiisselistä ja kermavaahdosta. Laitoin koko purkillisen Flora vispiä, eli hieman enemmän mitä ohjeessa sanottiin. Seos oli todella hyvää ja melko jämäkkääkin, että mitään liivatteita tähän ei tarvita. Täytettä riitti hyvin kahteen väliin, kakku oli halkaisijaltaan 24cm vuoassa tehty. Kostutus vanilijamaidolla.

Pinnalle paistoin alkuperäisen ohjeen mukaan pitsin. Ohjeessa sanotaan, että paistoaika 8-10 minuuttia. Minä pidin munakellon mukaan tasan 8 minuuttia ja pinta pääsi ehkä ihan hieman liian tummaksi. Joten olkaa tarkkana jos tätä päätätte kokeilla. Valmis pitsi ui voissa, joten kun levy oli hieman jäähtynyt ja kovettunut, siirsin sen talouspaperin päälle, että enimmät irtorasvat häviäisivät.

Päälipinnalle vatkasin purkillisen FloraVispiä, puoli purkkia maitorahkaa ja pienen hulauksen vanilijakreemijauhetta. Reunat vedin Wiltonin koristeraapalla, päällisen pursotin isolla tähtityllalla.

Kuva ei anna kakulle oikeuksia, ei sitten millään. Nappasin kuvat kauheassa kiireessä, kun lapsi huusi jo kuumissaan eteisessä isänsä kanssa ja minä vaan kuvailen kakkua keittiössä. Huoh...